Eilen lenkillä jouduttiin oikein ensiavun anto hommiin. Oltiin jo melkein kotona kun semmonen poika, jotain 12-13 v. ajoi pyörällä meidän ohi ja heti melkein meidän takana kaatui. Ensin me katsottiin vaan ettei sattunut mitenkään kun oli niin hiljainen vauhtikin, mutta kun se sieltä alkoi kaverilleen huuteleen et pitäis soittaa ambulanssi niin katoin tarkemmin ja näin että jalka oli aivan ihmeellisessä asennossa. Mentiin sinne apuun sitten. Ensin soitettiin ambulanssi. Siinä samassa siihen ilmestyi semmonen mies puku päällä ja lakerikengissään kyseleen tarttettasko kenties apua kun sattui olemaan kirurgi. Se kirurgi-setä heti sanoi että se nilkka täytyy saada takaisin paikalleen kun oli aikas pahasti mennyt sijoiltaan. Otin sitten kiinni sitä poikaa kainaloista ja se kirurgi nilkasta ja kolmosella vedettiin. Meni hienosti paikalleen. Tuntokin alkoi palautua pojalle ja ilmeisesti pieni sokkikin kun sanoi, että menee taju. Istuin sitten rotvallin reunalle niin että se poika sai nojata päätään mun syliin ja se kirurgi piti nilkkaa venytyksessä ja koholla. Ambulanssin tulo kesti yllättävän kauan. Ilmeisesti nilkka oli murtunut ja varmaankin jouduttiin leikkaamaan, tämä ainakin oli sen kirurgin mielipide ilman rtg.kuvia.


937061.jpg
Tänään sitten olikin rauhallisempi lenkki, ainakin mulle. Romeo pääsi Lunan kanssa juoksentelemaan metsään. Nyt se haisee ihan suopursulle ja on kurainen ja märkä.  Metsässä alkaa oleen aika ihanat syksyn värit jo!!!

937043.jpg


Lenkin jälkeen ollaankin siivoiltu oksennuksia. Ihan yhtäkkiä kotiin tulon jälkeen  on tullut jo monta oksennusta ja tietty just siihen meidän uudelle olohuoneen matollekin pari kertaa. Ihan pirteenä siellä metsässä meni Lunan kanssa, että en tiedä mikä pöpö on iskenyt.
 Ja taas kuulostais siltä, että pääsis siivoon :)